Quantcast
Channel: Kummat kengät
Viewing all 67 articles
Browse latest View live

8 pahinta kenkätyylimokaa

$
0
0
Me Kummissa kengissä olemme huomanneet, että medialla on tapana varsinkin kesän kynnyksellä julkaista mitä erilaisimpia Hyi kauheeta miten tyylitöntä -listoja. Emme halua olla jämäsijoilla tämänkään asian suhteen, joten saammeko listata: kuumimmat kenkätyylimokat 2014!

Kenkätyylimoka nro 1: Paheksunnan pelko
Kenkätyyliasioissa toisten mielipiteiden miettiminen on jokseenkin turhaa. Tilastollisesti on mahdotonta tyydyttää kaikkien tyylitajua, joten helpointa on täyttää sen toiveet, joka kengissä kulkee.


Kenkätyylimoka nro 2: Trendin harjalle pyrkiminen
Miksi sinä sinne haluaisit? Trendsetter voi parhaimmillaankin olla vain hetken, sitten onkin jo massaa, kun muut seuraavat perässä. Ja taas on keksittävä jotain uutta. Aivan kohtuuttoman rasittavaa. Paljon mukavampaa on pukeutua juuri niin kuin itse haluaa, trendeistä välittämättä, ihan joka päivä!


Kenkätyylimoka nro 3: Usko muotipoliisiin
Muotipoliisi on mielikuvitushahmo, jota vanhemmat käyttää kun ne ei jaksa selittää lapsille, miksi tarhaan ei voi mennä äiskän satiinikorkkareissa. Ainakaan talvella. Oikeasti mitään ylintä ja absoluuttista tyylitietäjää, joka kertoo millaisia kenkiä voit tai et voi käyttää, ei ole olemassa. Päätös on sinun. Oikea kysymys ei ole se, mitä saat jalkaasi laittaa, vaan se, mitä haluat jalkaasi laittaa.


Kenkätyylimoka nro 4: Usko ikärajoituksiin
Kengissä – toisin kuin jotkut jostain käsittämättömästä syystä uskovat – ei ole ikärajoituksia. Ei ole mitään syytä olla käyttämättä omasta mielestä kivoja kenkiä vain siksi, ettei ne "sovi tämän ikäiselle". Mitä pahaa voi muka tapahtua, jos kolmikymppinen käyttää kenkiä, jotka Penan naapurin muijan umpitampion serkun mielestä sopivat korkeintaan parikymppisille? Räjähtääkö hän esim. kappaleiksi heti kengät jalkaan saatuaan?



Kenkätyylimoka nro 5: Pukeutumiskoodien ottaminen liian vakavasti
Jos juhlien kutsussa ei ole erikseen tarkkaan kerrottu, miten vieraiden toivotaan pukeutuvan, ei kenkien tummuussävy tai paljastavuusaste ole elämän ja kuoleman kysymys. Pahin mitä voi tapahtua on, että joku tiukkapipo sukulaismuumio pääsee paheksumaan – ja sehän on hänelle silkkaa nautintoa! Win-win!



Kenkätyylimoka nro 6: Tyylimokalistojen ottaminen tosissaan
Vitsillä ne on kirjoitettu, vitsillä ne pitää lukijan ottaman. Kuka aikuinen ihminen muka ihan tosissaan haukkuisi yläastetyyliin viattomien sivullisten pukeutumista? Ja mikä älykäs lehti sellaista julkaisisi? Ja miksi? Eihän vahingonilo ja itsensä nostaminen muita arvostelemalla myy. Eihän?



Kenkätyylimoka nro 7: Muiden kenkien morkkaaminen
Ilkeily ei ole koskaan tyylikästä.



Kenkätyylimoka nro 8: Tylsät kengät
Hirveä rikos kanssaihmisiä koht... Nää, tämäkin on makuasia. Pistä jalkaasi ihan mitkä kengät huvittaa, sukilla tai ilman, tai ole laittamatta mitään. Maailma ei mene raiteiltaan, eikä pitäisi mennä myöskään muiden ihmisten. Ainakaan sellaisten, joilla on elämä.

Kuvamateriaalin lähteet: Reusable Art ja Wikimedia Commons

Nuorisokenkä seitsenkymppisille(kin)

$
0
0
Kummien kenkien kommandoryhmä, eli Mian äiti, on testannut Kujeen kesätassut. 



Tulos on varsin suosiollinen: "Näissä kengissä on kaikki, mitä mummelit tarvitsevat!". Ne ovat kesään sopivat ballerinat, mutta korkoa on kuitenkin hieman, mikä lisää näpsäkästi tukevuutta saamatta kenkää näyttämään uppotukilta. Tassuissa on helposti kiinnitettävät remmit - eläköön tarranauha! Äiti kehui tassujen mukavuutta ainakin kolme kertaa illan aikana, eikä kaikkea voi laittaa huonomuistisuuden piikkiin. Ja  kaiken tämän päälle vielä mitä viehättävin ulkonäkö!

Kummien kenkien kommandoryhmä suosittelee, voimakkaasti!

Ocram – värejä asustukseen ja kokovartalokäyttöön

$
0
0
Jos ennen törmäsi kauppaan, jonka ikkunassa oli värillisiä kenkiä, pystyi päättelemään sijaintinsa melkoisella varmuudella Iloisen päivän eteen. Nyt saattaa paikallistaa itsensä myös Porthaninkatu neljään.

Väriä löytyy muustakin kuin Caloun kengistä

Ocram on vaatekauppa, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota kenkiin. Värillisiin kenkiin, jos tarkkoja ollaan – esimerkiksi desert booteja (Mikä tää on suomeksi? Aavikkosaapas? Hylätty saapas? Jälkiruokasaapas?) löytyy spektrin joka kulmalta. Tarjolla on kokoelma pienten merkkien kenkiä, joita ei suurista ketjukaupoista hevillä löydä, kuten West Coast, Cravo & Canela, Stylesnob, Migant, Brooklyn ja Hembra. Kummat kengät oli taas tapahtumien keskipisteessä, sillä juuri kysellessäni tyhmiä paikan omistajapuolikas Marco Venäläiseltä, tupsahti sisään myös laatikollinen kukallisia Dr. Martenseja!

Kummat kengät myrskyn silmässä: juuri saapuneet kukkaismartensit

Toisin kuin ammattitaitoinen kirjoittaja, en kysynyt tämän sandaalin merkkiä eikä laatikossa lue mitään. Mokomat epäinformatiiviset kenkäpakkausdisainerit! Taustalla West Coastin korkokengät, esimerkillisesti merkityn laatikon päällä.

Liikkeessä toimii myös koruliike Cin cin,  jonka tuotteet kimmeltävät kilpaa Stylesnobin korkokenkien kanssa
Hembran valikoimasta löytyy myös maanläheistä sävyskaalaa

Vaikka Ocram on etupäässä naistenvaateliike, on tarjolla myös miesten kenkiä. Tai siis silleen perinteisesti ajateltuna miesten kenkiä, kaikkihan ne oikeasti ovat unisex. Värien kysyntä on kuulemma nousussa, mistä ei voi olla kuin iloinen! Venäläinen liputtaa väreillä asustamisen puolesta, ja Ocramin muotokieleltään vahvat ja selkeät kengät sopivatkin sellaiseen toimintaan loistavasti. Sain myös vinkin kenkien maalaukseen: pienoismallimaali on kuulemma kestävämpää kuin nahkamaali!

Toivon porttiteorian toimivan ja asusteväripilkkujen lisääntymisen johtavan viimein harmaan leiskuvien sävyjen diktaattorin aseman romahtamiseen pääkaupunkiseudun pukeutumisessa!

Ocram
Porthaninkatu 4, Kallio
www.ocram.fi
Ocram Facebookissa

Oranssit desert bootit sointuvat kauniisti aleilmoon, vink vink

Cravo Canelan maiharit ovat olleet hitti. Ei ihme. Tai siis, onhan se, Helsingissä.
Mustiakin kenkiä löytyy, mutta ne on diskreetisti sijoiteltu ikkunalaudan alle

Jos saappaassasi ei ole kimalletta tarpeeksi omasta takaa, sitä voi lisätä korulla

Päivän bongaus: Ne jyrää meitin!

$
0
0
Tilastoidessamme ohikulkijoiden jalkineita Espan puistossa tulevaa Converse-postausta varten teimme yllättävän havainnon. Niin teennäistä kuin ihmisten jaottelu sukupuolen mukaan onkin, niin otamme sen heti käyttöön, kun stereotypiota aletaan murskata: Näytti nimittäin siltä, että miehillä on tällä haavaa kiinnostavampia kenkiä kuin naisilla! 

Tästä esimerkkinä varsin tyylikkään miespuolisen ihmisen jalkineet, jotka toivat muuten hillittyyn oufitofthedayhinsä juuri sitä oikeaa särmää!

Merkki on Toms

Emme kuitenkaan katkeroidu horisontissa siintävästä Battle of the Sexes -häviöstä, vaan muistamme, että tärkeintä ei ole voitto vaan kiva peli! Aivan kuten Trivial Pursuitissa.

Päivän bongaus: Swedarit sukilla

$
0
0

Vaikka kiistelemme Sadun kanssa muiden puheenaiheitten loputtua siitä, sopivatko sukat sandaalien kanssa vaiko eivät, niin tästä kahvilan ikkunasta bongatusta yhdistelmästä lienemme molemmat piristyneitä.

Ennustan Suomen suven sääolojen saavan viimeisetkin konservatiivit muuttamaan mielipidettään sukka+sandaalit-kysymyksen suhteen, olettaen että itsesuojeluvaisto vielä toimii. Se on sandaali sukilla tai sandaali kylmettymiskuolemalla, kuulkaas.

Päivän bongaus: Kengät melkein kaukomailta

$
0
0
Jos taustalla kuultava levy ei soita mitään kelloa, olet todennäköisesti liian nuori lukemaan tätä blogia
Erittäin tyylilahjakas ystävämme M sattui samaan kahvilaan ja vähemmän yllättäen bongasin jaloistaan varsin särmät jalkineet. Tiedusteluihin merkistä ja alkuperästä sain vastaukseksi että ei aavistustakaan ja jostain Hong Kongista ja että halvat oli. Vasta myöhemmin tajusin, että M ei varmaankaan tarkoittanut kaukoitäläistä kaupunkia vaan sitä kehäteiden kamakauppaa.

Tämähän todistaa, jälleen kerran, että tyylikkyyteen ei tarvita ökymerkkejä eikä ylihintaa!

Drag Bear Race kenkänäkökulmasta

$
0
0
Olen aina ihmetellyt sitä, kuinka paljon palstatilaa oikeat tyylibloggarit uhraavat kameroille. Nyt ymmärrän. 

Tavoitteenani oli paparazzoida Drag Bear Racen kenkätarjontaa ihan olan takaa, mutta peruspokkarikamerani toimintavalmius oli luokkaa katatoninen hämäläinen ja tarkennus tyyliä kokeellinen taide-elokuva. Edes pohjaton lahjakkuuteni valokuvaajana ei pelastanut tilannetta. 

Törmäsin myös suomalaisen kenkäkulttuurin perusongelmaan. Siis sen lisäksi, ettei sitä ole. Muuhun vaatekertaan panostetaan loistokkaasti, mutta kengät on sitten jotkuvaankivat tai öönäämustat. Tässäkin kavalkadissa oli vain muutama asukokonaisuutta tukeva kenkäpari. Onneksi joistain niistä tuli (melkein) onnistuneet kuvat. 

Ja sitten kenkänillitys sikseen: kokonaisuuksina Racen osanottajat olivat kerrassaan fabulöösejä, jokainen!

Suomalaiskansalliseen asuun perusmustat melkeinjuhlakengät olivat kerrankin nappi valinta. Poseeraus melkein yhtä kansallisten kumisaappaiden vieressä oli varmasti etukäteen suunniteltu.

Nämä oranssit kengät (oikealla) taas olivat koko asun clou! Olé!

Lähtiessämme kukaan ei tiennyt Racen voittajaa, eikä ketään oikeastaan edes kiinnostanut, mutta  henkilökohtainen kenkäsuosikkini oli tämä. Tarpeeksi tyyliä, tarpeeksi kimallusta, tarpeeksi asennetta! 

Ja lopuksi vielä Kummien kenkien kannanotto avioliittolakikeskusteluun.

Kumpparit ruttuun ja menoksi

$
0
0
Karhujen drag-esiintuloa odotellessa bongasin sadehyhmäisestä lähiympäristöstä eli S:n jalasta nerokkaat kumisaappaat. Japanilaiset Amaort-saappaat ovat paitsi yksinkertaisen tyylikkäät, myös käytännölliset, ne kun ruttaantuvat varsin pieneen tilaan. Enää ei tarvitse vuokrata rekkaa, että saa kumisaappaat näppärästi matkaan mukaan! Vartta voi päivän mielihalujen mukaan rullata ja kääntää – odotamme ensimmäistä Amaort-origamiopasta.

Ostoaikeinen voi aloittaa etsinnän esimerkiksi Shopstylestä, mutta muualtakin löytyy. Brandoksella on pari vaihtoehtoa, mutta hinta on melko suolainen ja värit ne perinteisimmät, kuten tapana on.


Harmaan lisäksi löytyy muun muassa tällaisia värejä
Kuvan materiaali: shopstyle.co.uk ja mr-shoes.co.uk



OTZSHOES - täydellinen kesäkenkä

$
0
0
Herra Ötzi, noin 5300 vuotta vanha muumioitunut jäämies, löytyi vuonna 1991 Tirolista. Se, että tämä löytö on ollut merkittävässä roolissa niin historian kuin muun tieteen tutkimuksessa on toki hienoa, mutta määrätietoisesti ohitamme tällä kertaa tämän informaation ja keskitymme siihen tosiasiaan, että herra Ötzillä oli jalassaan löydön hetkellä ajanjaksoon nähden poikkeuksellisen fantsut kengät.

kuva: www.iceman.it
Jotkut lähteet väittävät, että herra Ötzin popot ovat maailman vanhimmat laatuaan. Niiden sisäosa oli istuvuuden takaamiseksi valmistettu heinästä ja sammalesta. Ulko-osat oli valmistettu peuran- ja karhunnahasta. Herra Ötzi arvosti selvästi sekä mukavuutta että laatua. Totta kai!

Aika pitkään sai kuitenkin kenkien nerous olla vain turistien ihailtavana arkeologisessa museossa Italian Bolzanossa. Vasta vuonna 2005 Malibu Beachillä asusteleva herra Ludo innostui kengistä luettuaan tsekkiläisen Petr Hlavacekin kirjoittaman artikkelin maailman vanhimmista kengistä. Artikkelin ja Ötzin itsensä innoittamana Ludo siirtyi suunnittelupöydän ääreen ja herätti kengät uudelleen henkiin.


Ja jo nyt (!!!) nämä kengät ovat rantautuneet myös Suomeen. Jos Kummat kengät lukisi muiden blogeja tai edes naistenlehtiä olisimme ehkäpä tienneet näistä jo muutama kuukausi sitten. Mutta vasta tänään osuimme OTZSHOESIN ja munsunin yhteiseen Mikonkadun myymälään lähes puolivahingossa, ja yllättäen olimme heti myytyjä.

Mutta mikä Otzeissa on siis niin ihmeellisen ihanaa?



No ensinnäkin värit! Ja niitä on paljon! Parhaillaan myynnissä on klassikkomalli 300GMS-kengässä 22:ta eri väriä, koko maillistossa niitä on 32. Kokoja löytyy välillä 35-47. Kenenkään ei tarvitse jäädä ilman. Ihanaa! Ken haluaisikaan viettää kesänsä vanhoissa mustissa kengissä? 

300GMS Mimosa (79€)
Toisena pitää ehdottomasti mainita mukavuus. Kenkien materiaalina toimii sammal-heinä-peura-karhu -sekoituksen sijaan italialainen kivipesty pellava. Antibakteerinen (ai kauhee miten hieno sana) korkkipohjallinen on anatomisesti jalkaan suunniteltu ja mikä parasta, antibakteerinen tarkoittaa siis suomeksi sitä, että kenkää voi pitää ilman sukkia eikä kengät illan päätteeksi haise!  Pohja on luonnonjuutti-kumipohja -cocktail, joka on liukaammillakin pinnoilla luistamaton sekoitus!

300GMS Fluro Blue (79€)
Kolmantena meitä ihastuttaa muotoilu. Ihanan yksinkertainen. Selkeä ja kaunis. Nämähän on vähän kuin kivikautiset Kujeet! Ihanat, pehmeät, mukavat ja värikkäät. Lisäksi nämä kaunokaiset voi pestä koneessa, kunhan muistaa ottaa sen muotoillun antijotain pohjallisen pois ennen pesua ja jättää kuivausrummun käyttämättä. Pyöräytys kolmessakympissä poistaa kahvitahrat ja palauttaa pellavan muotoonsa. Siis vähän kun saisi uudet kengät!

MadLib Mid Natural / Fluro Blue (125€)
Klassikkomalli on kummallisesta nimestään huolimatta ihastuttava, jonka lisäksi meitä ihastuttaa myös se, että näitä on myös tennareina, talvikenkinä ja luoja tietää minä kaikkina malleina. Samalla kun ihailette yllä olevaa nilkkuriparia valistamme, että sivussa näkyvä kenkien logo on myös peräisin lempijäämieheltämme Ötziltä. Tyylitietoisena herrana Ötzillä oli myös tatuointeja. Koska löytämämme kuva herran omasta tatuoinnista oli hieman ällö, emme julkaise sitä tässä, vaan keskitymme ihastelemaan sen modernimpaa versiota kengässä.


Mikonkadun liikkeessä on lisäksi myynnissä mm. munsun-brändin Nepalista tuotettuja kashmirhuiveja.  Niitä tehdään vain onnellisten mummojen omistamien onnellisten vuohien karvoista (tai niin me ainakin päätettiin). Mikä parasta, näiden huivien värit mätsää täydellisesti OTZ-kenkiin.

Belize Empesa 100 (85€)
Kummat kengät pyöri kuin hurrikaanit liikkeessä, aivan liian pitkään, sovittelen ja ihmetellen. Yksimielisesti tulimme siihen tulokseen, että hyvät ovat. Ja mukavat. Ja ihanat. Koska saatoimme myös kovaäänisesti mainostaa, että meillä on blogi, halusi ystävällinen (ja selvästi erittäin pitkäpinnainen) myyjä tukea ostoksiamme runsaalla alennuksella. Mitään hyvää emme luvanneet kirjoittaa, mutta kuolavanan pituudesta saattoi jo myymälässä aistia innokkuutemme kenkiin.


Eipä tiennyt herra Ötzi millaisen manian hänen suunnittelemansa kengät saavat aikaan muutamassa keski-ikäisessä ja lievästi epätoivoisessa bloggarissa. Voimme todeta, että ensimmäisen päivän käytön jälkeen olo on kuin tyytyväisillä Ötzin sukulaistytöillä OTZit jalassa ja onnelliset vuohenkarvat kaulassa.

OTZSHOES / munsun myymälä:
Mikonkatu 3, 00100 Helsinki

Verkkokauppa: OTZSHOES Scandinavia
Huomaa ilmainen toimitus!


Lähteet: 
South Tyrol Museum of Archaeology

Kytköstiedote: Jutussa mainitun kuola-alennuksen lisäksi saimme kumpainenkin kenkäparin. Siis reippaasti jälestäpäin. Otzin omistajat kun arvostavat blogimme laatujournalismia, joka ilmenee tämän jutun lisäksi myös vierailupostauksessamme ja myöhemmässä vierailussamme pääkallonpaikalle.

Swakopmunder – kenkien namibialainen samppanja

$
0
0
Veldskoen on eteläafrikkalaista perua oleva, desert bootia muistuttava kenkä, kenties sen esikuvakin. Nimi ei ole kovin moniselitteinen, sillä veld=nahka (yleensä kudu-antiloopin), skoen=kenkä. Tosin voi se "veld" viitata myös pusikkoonkin. Buurit nyysivät idean Khoisan-kansojen jalkineista ja malli levisi myös (nykyiseen) Namibiaan.

Kengän etuja ovat sen kestävyys ja keveys sekä yksinkertainen rakenne. Perinteisesti veldskoenit – tai velliet – valmistetaan ilman niittejä tai nauloja. Jokamiehenmallissa pohjan materiaalina voi olla esimerkiksi autonrengas. Enpä olisi koskaan uskonut joutuvani African Hunter -sivustolle, mutta sieltä nyt kuitenkin opin, että veldskoenit ovat äänettöminä myös oivia metsästyskenkiä. Muistan tämän, kun seuraavan kerran lähden leijonajahtiin.

Swakopmunderit Kirkkonummen aavikolla
Isäni vietti pitkän pätkän lapsuudestaan (nykyisessä) Namibiassa ja tuntee jalkineen nimellä swakopmunder. Swakopmund on kaupunki, jossa näitä kenkiä tehdään, ei tosin ainoa, ja sieltä on myös kuvan pari – ei kuitenkaan siltä ensimmäiseltä reissulta, vaan muistelomatkalta tämän vuosituhannen alusta. Swakopmund on myös kaupunki, jossa ei juuri koskaan sada – paitsi joskus silloin kun jalkaan laittaa swakopmunderit, kertoi isäni. Arvannette, että muusta loistavuudestaan huolimatta swakopmunderit eivät juurikaan kestä vettä.

Perhehistoriamme metropolit
Koska isäni ei edes lapsena osannut suhtautua kenkiin niiden vaatimalla vakavuudella, ei hän selvittänyt nimitysten Veldskoen ja Swakopmunder eroa. Itse uskon kysymyksessä olevan samantyyppinen jako kuin samppanjan ja kuohuviinin välillä: swakopmunderit ovat Swakopmundissa valmistettuja veldskoeneja. Ja luonnollisesti muita Veldskoeneita huomattavasti parempia, onhan isällänikin sellaiset.

Veldskoeneja African Leather Creationsin valikoimasta

Brother Vellies on toinen perinteikäs veldskoen-valmistaja, jonka kaikki mallit tosin eivät ole täysin tradition mukaisia – ja hyvä niin! 


Suuri venytystesti

$
0
0
Kummat kengät on venyttänyt kenkiä ennenkin. Turbopohkeeni saatiin kuin saatiinkin mahtumaan Parikan saappaisiin erinäisten venytystoimenpiteiden jälkeen. Nyt venytystestiin päätyivät John Fluevogin Angelat, jotka kaikessa kauneudessaan on aikas kapeat. Ja ollaanpa nyt rehellisiä, nämä on ehkäpä myös 1/2 numeroa liian pienet.

Koska edellinen venytyssessio tuotti niin loistavia tuloksia, päätin turvautua jälleen jokatytön parhaaseen ystävään googleen, joka tarjoilee runsaasti vinkkejä omatoimiseen kengän venytykseen.

Kikka 1: Tepastele kengissä villasukissa
Tämä ei ehkä kuitenkaan ole se tyylitietoisimman yhdistelmä.


Kikka 2: Lämmitä kengät saunassa -> siirry takasin kikkaan 1
Tuskin John näitä kenkiä suunnitellessaan osasi odottaa tätä.


Kikka 3: Puhalla föönillä kriittiset kohdat kuumiksi -> siirry takaisin kikkaan 1 ja anna kenkien viilentyä jalassa koko ajan tepastellen (villasukissa tietty).
Jokseenkin sama kuin tulos saunassa lämmitys. Nopeampi tosin.
Sopii niille joilla ei ole saunaa käytössään.

Näiden kikkojen jälkeen totesin kengissä selkeää venymää. Jopa niin paljon, että rohkaistuin lähtemään niillä töihin. MEGAFAIL. Onneksi työpaikalla on suhteellisen runsas valikoima vaihtokenkiä, joilla epäonnistunut kengänvenyttäjä voi tepastella kotiin ja jatkaa nöyrästi venytysharjoituksia.

Kikka 4: Tepastele kengissä märissä villasukissa
Kyllä. Vaihdoin villasukkia ihan teidän iloksenne.
Tämä on muuten ihan julmetun kivuliasta. Siirryin alta aikayksikön kikkaan nro 5.

Kikka 5: Käske puolisosi tepastella kengillä märissä villasukissa puolestasi
Tämä kohta vaatii luonnollisesti sen, että olette valinneet puolisonne oikein,
ja että teillä on juuri sopiva 1/2 numeron ero kengännumerossa.

Kikka 6: Tunge kengät täyteen märkää sanomalehteä ja anna niiden kuivua
Koska reppanoita ei ole vielä kidutettu tarpeeksi,
jäi ne yöksi keittiönpöydälle venytykseen.

Kikka 7: Osta suutarilta nahanvenytysmömmöä ja suuren suuret lepolestit
Ruiskuta nahanvenytysmömmöä kenkään ja iske lepolesti perään. Voit myös tepastella kengissä villasukissa.  Kuvaa ei ole, koska en tajunnut sellaista ottaa. Näytti kuitenkin aika samalle kuin tuo edellinen.

Tässä vaiheessa harjoituksia totesin, että kengät on todellakin "sisäänajettu". Nahanvenytysmömmö yhdistettynä villasukkiin on toimiva konsepti varsinkin uusille kengille ennen ensimmäistä virallista käyttöä. Innostuin tästä niin, että tein mömmö-villasukka -temput muutamille uusille kesäkengille jotka ovat odottaneet sopivampia säitä saapuviksi.

Mutta takaisin asiaan. Vaikka Angeloiden nahka oli selkeästi pehmentynyt, ja leveys alkoi olla oikein oiva, otti ylipitkä etuvarpaani vielä kiinni kenkien kärkiin.


Kikka 8: Vie kengät suutariin
Vaikka tämä kohta tekeekin teeseitsenaisen itsetunnolleni kipeää, niin loppujen lopuksi vien kengät suutariin. Suutari ei ollut toiveikas. Kenkiä pystyy kuulemma jonkin verran venyttämään, mutta ei kauheasti. Koska suutarin mukaan kyseessä on laadukas nahkakenkä, on Angeloissa kärjessä sekä kannassa vahvikkeet, jotta kenkä eläisi pitkän elämän. Sinänsä kiva kuulla, että olen ostanut laatua, mutta toiveita venymisestä ei suutarin puheet tuoneet.


Haettuani kengät vihdoin ja viimein suutarista, ne tuntuivat ehdottomasti paremmilta jalassa. Suutarin venytys yhdistettynä kotikikkoihin tuotti tuloksen jossa nahka on selkeästi pehmentynyt ja kenkä on selkeästi lopullisesti "ajettu sisään".

Summasummarum. Tänään yhdessä Angelan kanssa vietetyn päivän jälkeen en voi muuta kuin todeta, että pienet ovat. Yhä. Omaan kreikkalaisen jalan, joten etuvarvas ei vaan mahdu mukaan näihin kenkiin. Surullista mutta totta. Nämä siis löytynevät Hupsiksesta heti kun surutyö on saatu päätökseen.

Lopuksi vielä muita vinkkejä joihin en kuitenkaan turvautunut:
- Työnnä kenkään iso kuorittu peruna. Jätä pottu kenkään yöksi.

- Täytä kenkä kaurahiutaleilla ja kaada päälle vettä. Anna vaikuttaa yön yli. Putsaa popo ja kävele kengät kuiviksi.

- Täytä kengänkokoinen muovipussi vedellä ja asettele se kenkään. Pakasta koko komeus yön yli. Aamulla ota kengät pakkasesta ja anna sulaa kahvinkeiton ajan. Poista pussi ja kävele kengät lämpimiksi.

- Kostuta kenkä alkoholi-vesisekoituksella (50-50), venytä nahkaa käsin ja kävele kengillä.

- Mene kengät jalassa suihkuun. Anna kuivua jalassa.

- Tee kuten normaalit ihmiset. Osta vaan oikean kokoisia kenkiä.

Muita huomioita venytykseen:
Samoin vielä mainittakoon, että Angela on nahkakenkä, joten otin suhteellisen ronskin lähestymistavan venytykseen. Jos kyseessä olisi ollut tekoeläimen nahka, en ehkä olisi niitä pamauttanut saunaan tai tiukkaan föönaukseen. Näissä kengissä nahka on oikeesti suhteellisen paksua, joten uskoakseni ohuemmissa kengissä homma hoituisi pienemmälläkin työllä ja vähemmillä kikoilla. Kuten suutarikin totesi, leveyteen on selvästi helpompi vaikuttaa kuin pituuteen. Ja silläkin uhalla että toistan itseäni sanon, että vaikka kikat toimivat loistavasti kengän pehmentämiseen ennen käyttöönottoa, ostakaa ihmiset vain oikean kokoisia kenkiä. Oikeesti.

Rantakahvia ja kultakenkiä

$
0
0
Rantakahvilakartoituksen alkamisen kunniaksi K sonnustautui vähän parempiin vaatteisiin. Kokonaisuuteen kuului kultaiset kengät, jotka ovat päätyneet K:n kenkäkaappiin siksi, että ne olivat S:lle liian suuret. K:n kenkäkaapin upeus on paljon velkaa S:n virheostoksille. Miksei minulla ole sellaisia ystäviä?

K kirmailee kallioilla kuin kauris konsanaan
Nämä on niin überhipsterikengät, että edes internet ei tunne merkkiä. Emme tosin ihan itsekään, sillä kulumisen takia ei voi tietää, onko merkki Slvik, Slvika vai jänskästi kirjoitettu Slavik. New Yorkista ne on kuitenkin ostettu, ihan äskettäin (+- 10 vuotta sitten).

Rantakahvilakartoituksemme ensimmäinen kohde oli Hernesaarenrannan Birgitta. Olen varsin otettu arkkitehtuurista, näköaloista ja pullasta, henkilökunnan hyvästä meiningistä puhumattakaan (meitä ei häädetty lorvimasta tyhjien kahvikuppien ääreltä ja "vähäinen kermavaahtomäärä" -kriisi selvitettiin tyylillä). Pitäköön oikeat bloggaajat kalsean Mattolaiturinsa, meitsi jymähtää Birgittaan ehkä koko kesäksi. 

Kahvila, jossa hakataan halkoja, ei voi olla paha paikka

Helsingin fantsuimmat kenkäkaupat – Kummat kengät suosittaa

$
0
0
Tänä kesänä laiskottelimme ja teimme kenkämaratonin pelkästään niihin kauppoihin, joissa muutenkin kernaasti käymme. Alla listattuna top of the popos ja creme de la shoe creme, ei missään erityisessä järjestyksessä.

Fantsuuden vaatimukset

Mikä tekee kenkäkaupasta erityisen fantsun? Miksi siellä on kiva käydä? 

Kivojen kenkien merkitys on toki prioriteettilistamme kärjessä. Myös mallien vaihtuvuus on oleellista: koska merkittävän makeita uusia suunnittelijoita Helsingissä nähdään harvakseltaan, on kiva, että niiden olemassaolevien kivojen mallistot uudistuvat ja valikoimaa on muutakin kuin se perusmusta matalalla korolla. Kyllä, väreistä saa lisäpisteitä!

Mutta edes kivat kengät ei aina yksin riitä. Tarvitaan myös ehdottoman kiva henkilökunta. Henkilökunta, joka muistaa sinut, on oppinut tuntemaan makusi ja osaa tarjota aina juuri niitä sinulle sopivia kenkiä. Parhaat tuovat eteesi juuri ne kauneimmat kenkäparit ja aina oikeassa koossa. Parhautta on myös myyjä, joka ymmärtää sen, että aina ei rahat vaan riitä niiden kaikkien kivojen kenkien ostamiseen ja päästää sinut liikkeestä ulos ilman tursuavaa ostoskassia ja nyreää ilmettä. 

Kesän 2014 maratonkengät; Converse & MoS Copenhagen.
Keräsimme voimia Chofé-kafeteriassa, jonka herkut ja tunnelma on mitä suositeltavin. Erityisesti porkkanakakku sai kehuja porkkanakakkuekspertti Sadulta ja Mia oli kerrassaan myyty kirsikkaa muistuttavalle pikkuleivokselle.

Heti alkuun suuria järkytyksiä

Tällä mentaliteetilla Kummat kengät aloitti kesän 2014 "Kaikkein fantsuimmat" -kenkämaratonin. Määrätietoisen askelin suuntasimme Fredrikinkadun, Bulevardin ja Lönnrotinkadun suuntaan, koska tämä pätkä on tähän asti ollut Helsingin kenkäelämän johtotähti. Saapuessamme paikalle kurjuus löi vasten kasvojamme kesäkuisen räntäsateen tavoin. Tizziana on häipynyt keskustaan (mutta pysyy silti listallamme, kts. alla) ja Iloinen päivä lopettaa toimintansa nykyisessä kivijalkapuotimuodossaan. Voi suurten ketjujen tusinakenkäkirous sentään – menkää ihmiset niihin ihaniin pieniin kenkäkauppoihin kun vielä voitte! Paikalla oli kuitenkin vielä ihanan itsepäisesti Boutique Freda, ja siellä aina yhtä ihana Kauppiatar.

Boutique Freda, Lolan lumoava tyyssija

Kummilla kengillä ja Boutique Fredalla on pitkä yhteinen menneisyys. Parhaat asiat tuntuvat tapahtuvan aina kun Kauppiatar katoaa verhon taakse takahuoneeseen ja palaa uskomattomien aarteiden kera takaisin. Näin löytyivät muun muassa Mian kauan metsästämät, lähes sukupuuttoon kuolleet Vintrot. Tälläkään kertaa Boutique ei jättänyt kylmäksi. Liikkeeseen tuntuu saapuvan jatkuvalla syötöllä uusia kenkiä. Tällä kertaa Kummat kengät sovitteli ahkerasti liikkeen huikean laajaa Lola Ramona -valikoimaa, eikä jäänyt vaikuttumatta, saatika ilman kenkiä. Olemmeko yllättyneet? Tuskin.

Sadun Lola Ramona -neitsyys menetettiin näissä kengissä. 
Mustapunavalkoinen sävytys on leimallista Lola Ramonalle, mutta muitakin värejä löytyy, kuten yllä nähtiin.
Tässäpä kenkä Lola Ramonan malliston asiallisemmasta päästä.
Tämänkertainen takahuonelöytö. Kenkäpullo!
Voi google sentään, miten löydät myös meille tällaisen?

Iloinen päivä, puukenkiemme kivijalka

Vielä ensi perjantaihin asti voivat puukenkiä halajavat lukijamme noutaa omansa Fredalta Iloisesta Päivästä. Sen jälkeen Iloinen päivä valitettavasti lopettaa kivijalkaliikkeensä ja siirtyy pop-up -muotoiseen toimintaan. Pop-up-ilmestymisiä seuratakseen kannattaa seurata nettissivuja sekä vahdata, josko omistajatar seuraa painokasta neuvoamme liittyä myös Facebookiin.

Liike kuuluu kestosuosikkeihimme, koska se on vaan niin ihana. Ja värikäs. Ja liikettä emännöi poikkeuksellisen mukava emäntä. Iloinen päivä on tarjonnut jo usean vuoden ajan Kummille kengille puukengät kaikkiin tarpeisiin ja vuodenaikoihin. Tämä on ainoa liike jossa olemme törmänneet Sanitan puukenkäsaappaisiin (jotka on varteenotettava vaihtoehto kumisaappaille). Täältä löytyy Sanitan puukenkien lisäksi mm. Troentorppia, joka on ihanan kevyt ja mukava vaihtoehto peruspuukengälle. Iloisessa päivässä ihastuttaa aina myös se, että näitä laadukkaita ja osaksi myös käsintehtyjä kenkiä ei ole hinnalla pilattu. Nyt aleen ollessa kuumimmillaan saa kenkiä alkaen 39€ /pari.

Kuten aikaisemmiltakin maratoneilta, niin tälläkin kertaa Satu löysi liikkeestä itselleen uudet Sanitan mustat puukkarit. Pitäähän perinteitä pitää yllä. 

Calou on (vain) yksi tarjolla olevista merkeistä.
Mainitsimmeko jo, että värejä on tarjolla enemmän kuin se pakollinen punainen?
Myös räsymatto vaikuttaa kotoisan tunnelman syntyyn, samoin kuin sinapinväriset Troentorpit

Kenkämarski – nostalgiaa ja kirppistunnelmaa

Kenkämarskille ominaista on laadun ja halpuuden, aidon ja kopion, tyylin ja räväkkyyden sopuisa yhteiselo. Sieltä löytyy kenkiä, joiden luota tekee mieli juosta kirkuen pois, sekä kenkiä, joita ei tajunnutkaan haluavansa – ja ihan mahtavia löytöjä! Kyllä, täältä löytyy jokaiselle jotain, varsinkin jos jaksaa vähän penkoa!

Nuorina tyttöinä (kyllä, Marski on ollut olemassa todella kauan) kävimme täällä kuolaamassa niitä rokimpia kenkiä, joiden jalkaanlaitoista uskallettiin vain unelmoida (Dekadenziin* emme uskaltaneet edes sisälle). Nykyään kuola valuu vähempiniittisille jalkineille, erityisesti Dr. Martenseille ja Converseille, joiden valikoima on kaupungin parhaimmistoa – Marski alkaa olla viimeisiä paikkoja, josta vielä saa esim. Marimekko-Converseja.

Doc Martens -valikoima on kapea, mutta erikoistunut – tarjolla on mm. vegaani- ja brittivaihtoehdot
Vosukkaat saappaat ovat Marskin erikoisuus
Eläinkuosissa ja glitterissä löytyy
Väsähtävien asiakkaiden ja/tai seuralaisten mukavuutta on ajateltu lämmöllä

Minna Parikka Universum – kenkiä, joita et todellakaan tarvitse

Ollaanpa nyt hetki rehellisiä: Kukaan ei mene Parikan liikkeeseen hankkimaan hartaasti tarvittuja, järkeviä kenkiä. Fyysinen hyvinvointimme ei näitä kenkiä kaipaa, mutta älkäämme väheksykö fantsujen kenkien henkistä hyvinvointia kohentavaa vaikutusta! Sillä fantsujahan nämä kengät ovat, kertakaikkiaan! Myös henkilökunnan fantsuus ja asiantuntemus jalkojemme erikoisvaatimuksista etsii vertaistaan, tosin sitä on pohjustettu vuosikausien nurkissanorkumisella.

Kesäaleiden vahdatuin hylly
Klassinen Roseum-malli, joka on kummallekin meistä aivan liian korkea, mutta silti olemme sellaiset hankkineet. Toinen meistä jopa kahdesti.
Lievän järkytyksen tarjosi beigen runsaus
Järkytystä tasoitti oranssi Jodie

Pieni kenkäpuoti – vähemmän, harkitummin, monipuolisemmin

Pientä kenkäpuotia ei ole koolla pilattu, mutta eipä ole turhilla kengilläkään. Valikoima on erittäin harkittu ja jokainen pari perustelee paikkansa hyllyllä. Tarjolla on muun muassa mukavia ja hauskannäköisiä Duck Feetejä arkeen, graafisen näyttäviä Finskejä juhlaan ja matemaattisen särmikkäitä United Nudeja mihin vaan. Jos pitäisi ostaa kaikki elämänsä kengät vain yhdestä liikkeestä, tämä olisi se liike.

Pieni kenkäpuoti, Eerikinkadun valoisa helmi
Värivalikoima on hyvin harkittu, sillä siinä esiintyy usea lempivärimme
Uudempia...
...ja vanhempia United Nudeja

Terhi Pölkki – puukenkäkuningattaren kotipesä

Koko kevään on Kummissa Kengissä ahkerasti kasvatettu kenkäkaappien pölkkipitoisuutta. Pölkki ihastuttaa niin monella tapaa! Kengät on kauniita, ihania, mukavia ja niin on myös itse Terhi Pölkki. Ehkä eniten meitä jaksaa yhä ihastuttaa erityisesti puukenkien kotimaisuus, ekologisuus sekä tietysti kauneus. Myös työhuoneen yhteydessä olevan kaupan tunnelma on mitä lämpimin – ja tässä liikkeessä on kierroksen ehdottomasti somin koira!

Koska puukengistä Stellat ovat jo jalkoihimme päätyneet, tällä kertaa virallisiksi Pölkin kesäkengiksi päätyivät Offwhite Loaferit. Ja koska myös Pölkillä on ale, ei hinta huumannut päätä.


Ihmenainen Pölkki saa hennommatkin sävyt näyttämään hyviltä
Yritys söpö eläin -kuvaksi tössähti mallin vastahakoisuuteen

Tizziana – modernisti, perinteellä

Tizziana siirtyi vuoden alkupuolella Fredrikinkadulta Kämpin galleriaan, lähemmäs turisteja ja muuta asiakasvirtaa. Tämä ei kuitenkaan ole muuttanut valikoimaa populistisemmaksi, vaan Tizzianassa on edelleen laadukas ja persoonallinen kenkätarjonta arvossaan. Kokemus näkyy varmuutena, tehdäänhän Tizzianassa kenkäkauppaa jo toisessa polvessa!

Valikoima on klassinen, mutta ajan hengessä kiinni oleva, pienellä vintage-henkisyydellä maustettuna. Tyyppiesimerkki Tizzianan valikoimasta on Chie Mihara, laadukas, näyttävä ja mukava kenkämerkki, joka leikittelee viime vuosisadan alkupuolen muotokielellä, tosin ihan omalla tulkinnallaan.  

Edessä Mihara, takana Tizziana
Tämän kesän Mihara-aletarjontaa
Myös Tizzianasta saa ah, niin trendikkäitä puukenkiä ja puukengänomaisia sandaaleita
Sandaalitarjonta on yksinkertaista ja värikästä. Ei löydy täältä yliremmitettyä beigetylsiötä.

Kaiken kaikkiaan Kummat kengät oli erityisen tyytyväinen lempikauppojensa kesän 2014 valikoimaan ja alehintoihin. Koska ainakin Sadun kaappi täyttyi maratonin myötä aika monella kenkäparilla, lienee Hupsiksessa aika pian nähtävissä viimevuosien helmien poistomyyntiä.

* Jos et tiedä, mikä Dekadenz oli, olet todennäköisesti liian nuori lukemaan tätä blogia.



Koko kansan Converse

$
0
0
Converse on itsestäänselvyys. Sen hyväksyvät kaikki punkkareista toimistotyöntekijöihin. Sitä on liikkeellä paljon ja kuitenkin se on säilynyt persoonallisena valintana – tai ainakin illuusiona sellaisesta. Raporttimme aiheena Converse muistoissamme, tosielämässä ynnä muualla – Kummat kengät tutkii, tilastotieteilee ja raportoi.

Converse multiploituu kaikille sopivaksi
Kuva: SH
Converseja näkyy kaikkialla, myös kulttuurissa. Tässä John Lurie, Roberto Benigni ja Tom Waits Converseineen Jim Jarmuschin elokuvassa Down by Law.
Kuva: Cinema Lacrum
Kuka tai mikä on Converse?

No, sehän on markiisi nimeltään Mills Converse – tai sitten ihan tavan heppu nimeltään Marquis Mills Converse. Luultavasti jälkimmäinen, ehkä sen vanhemmat oli rojalisteja, jotka vahvasti uskoivat nimen olevan enne. Mutta edellinen versio on jänskempi, eli pysytään siinä. 

Tärkeämpää kuitenkin on, että markiisi/Marquis avasi kumikenkäkauppansa Massachusettsin Maldenissa 1908. Ja voiko olla sattumaa, että ensimmäiset All Star -koripallokengät valmistettiin vuonna 1917, samana vuonna kuin Suomi itsenäistyi? Voiko? No ei mitenkään voi!

Voiko olla sattumaa tämä kaukaa ja hämärässä katsoen ihan suomenlipunsininen Converse?

Suomen itsenäistymisen epäilemättä tuoman huuman lisäksi All Starien myyntiä edisti niiden evankelistaksi palkattu koripalloilija Charles Hollis "Chuck" Taylor, josta myös kenkien englanninkielisen alueen lempinimi "chucks" tulee. Mikähän tälle olisi hyvä suomennos? Tsuksit? Kalet? Repat?

Okei, conssit.

Chuck ja chucks, 1921
Kuva: Wikimedia Commons

Näitä periconverseja valmistetaan varrellisina ja lyhyinä malleina, nykyään myös kevyempinä slim/lady-versioina. Värit tulivat mukaan kuvaan vasta 40-luvulla, mutta sen jälkeen niitä onkin piisannut. Ja kuoseja – yksi syy Conversen jatkuvaan suosioon lienee runsas ja ajan hengen mukaan vaihtuva valikoima erilaisia täsmäteemakenkiä.

2000-luvun alussa ilkeät lenkkarifirmat olivat syöneet markkinaosuuksia ja Converse teki kehnoja bisnespäätöksiä, joiden seurauksena merkki joutui Niken haltuun. Siellä se on edelleen

Slim-mallin etuja on sen mahtuminen käsilaukkuun
Pinkit klassikot

Bongasimme ilahduttavan monet oranssit Converset, nämä jopa kuvaan asti. Erityisen vaikutettuja olimme oranssiutta hienosti korostavien sukkahousujen vihertävästä vivahteesta. 
Kuosiesimerkki: klassinen leopardi. Kenkien omistaja väitti, että eläinkuosit pysyivät ihan hallinnassa, ennen kuin niihin täysin hurahtanut työkaveri lietsoi leopardit tosimielellä myös hänen vaatekaappiinsa. Tämä symbioottinen lapasesta lähtö on varsin tuttua myös Kummille kengille.
Nämä Converset ovat peräisin Dublinista, mutta tulikasteensa ne saivat Galwayn kalliolla, jossa kenkien omistaja pääsi eroon korkeanpaikankammostaan. Conversejen avulla, epäilemättä (toim. tulkinta).

Onko Converse massatuote? Tai siis kuinka massatuote?

Huhu kertoo, että jokunen vuosi sitten Tukholmassa kaikilla, siis ihan kaikilla oli Converset. Ennen kuin alamme naureskella tukholmalaisten sopulimaisille pukeutumispäätöksille, täytyy meidän toki tarkistaa Helsingin tilanne.

1. Hot-spot / City-käytävä
Istuudumme tärkeinä City-käytävän kahvilaan tilastoimaan. Laskemme kaikki ohikulkijat ja sen, kuinka monella heistä on Converset. Työ vaatii keskittymistä, emmekä ehkä koskaan ole olleet hereillä hiljaa näin pitkään. (Onneksi oli kuitenkin ruuhka-aika, eikä aikaa kulunut tuhottomiin.) Päätimme laskea ensimmäiset 500 ohikulkijaa. Surullinen totuus on se, että vain 40:llä näistä oli Converset jalassaan. Prosenteissa se tekee säälittävät 8. Päätämme siirtyä seuraavaan pisteeseen.

City-käytävässä tajusimme, että Mian kamera tarkentaa aina eteen, vaikka kohde olisi kuinka kaukana

2. Hot-Spot / Starbucks
Keski-ikäiset mielemme mieltävät Starbucksin nuorison kantapaikaksi. Kihisemme valmiiksi uskosta, että kohta nähtävä Conversevalikoima on massiivinen. Mian odottaessa jonossa Satu laskee ensin kaikki asiakkaat (66kpl), jonka perään Mia juoksee laskemaan asiakkaiden Converset (7 kpl). Starbucksin totaaliprosenteissa päästiin tutkimuksessa noususuhdanteeseen, eli 10,6% tulokseen.

Shoelfie Starbucksissa. Meillä oli paikan parhaat tennarit, tietysti.

3. Hot-spot / Espan puisto
Koska Starbucksin asiakaspaikat on vähissä, siirrymme juominemme Espan puistoon. Kuin ihmeen kaupalla löydämme vapaan penkin, joka on lähes linnunkakasta puhdas. Hiljenemme jälleen ja aloitamme laskutoimituksen. Tässä välissä Mia bongaa kivat miestenkengät ja juoksee valokuvaamaan ne, joten aloitamme uudestaan. Ohitsemme kulkee 200 henkilöä, joista vain kymmenellä on Converset jalassaan. Espan puisto on siis tilastollisesti huonoin pisteemme tähänastisista ja päätyy viimeiselle sijalle naurettavalla viiden prosentin tuloksella.

4. Hot-Spot / Burger King (Rautatientori)
Koska emme halua ihan vielä luovuttaa, siirrymme Rautatietorin Burger Kingin ihastuttavaan miljööseen. Koska niin huonot tulokset, kuin nälkäkin yrittävän laskea hyvää Converse-flowtamme ostamme iltapalaa ja siirrymme käytävän varrella sijaitsevaan pöytään ja hiljenemme viimeisen kerran. Kenties koko elämässämme. Sipulirenkaiden aikana meidät ohittaa 51 hampparinhimoista kuluttajaa, joista seitsemällä on jalassaan Converset. Olemme siis löytäneet prosentuaalisesti parhaan pisteen ja Burger King nousee tähtisijoille 13,7% lukemallaan.

Burger Kingissä pikku välipalaa nautti mm. tämä matkustavainen. Eipä aavistanut päätyvänsä dataksi tilastoon!

Kun pämäytämme tilastot yhteen on tutkimuksemme tulos se, että Helsingin kantaväestöstä 9,33% astelee eteenpäin Converset jalassaan. Onhan se aika paljon, kun ottaa huomioon, että kyse on yhdestä kenkämerkistä. Koska olemme kuluttaneet kaikki rahamme kenkiin ei budjettimme valitettavasti salli vastaavan tutkimuksen tekoa Tukholmassa. Emme siis saa selvää vastausta siihen, ovatko helsinkiläiset vai tukholmalaiset sopulimpeja, mutta onhan ne kuitenkin hävinnyt joskus jääkiekossa. Muistetaanpa se!
Converset on suosittuja myös tanssitaiteilijoiden keskuudessa.
Oikeanpuolimmaiset on ostettu New Yorkista, samalla retkellä kun kierukka napsahti. Se on siis joku tanssijoiden ongelma, älkää meiltä kysykö.

Satun tie glamrockarista suurkuluttajaksi

Kuten Dr. Martens -postauksessa niin myös tässä joutuu Satu tunnustamaan, että omaa pitkän historian myös Conversejen kanssa. Yhtä merkittävässä roolissa kuin Martenssit ne eivät kuitenkaan ole olleet.

Koska Satu oli nuori 80-luvulla, hän on saanut kyseenalaisen kunnian elää keskellä Glam rockin kulta-aikaa. Nuoruus on siis vietetty Hanoi Rocksia, Guns N' Rosesia sekä Mötley Crüeta kuunnellen. Jostain ihmeen syystä olennainen osa musiikin kuuntelua oli pukeutua mustiin pillifarkkuihin ja nimenomaan Conversen varrellisiin All Star -tennareihin – olemme kuulleet, että Tampereella pukeudutaan yhä niin. Satun ekat Converset olivat punaiset. Hatarien muistikuvien mukaan ne eivät olleet kauheen hyvät jalassa. Ehkäpä mielikuva johtuu siitä, ettei Satu koskaan pelannut koripalloa, vaan keskittyi "runtsalla" heilumiseen.

90-luvulla täysi-ikäisyyden koittaessa Satu hankki pinkin parin samaisia tossuja. 2000-luvulla vuorossa olivat turkoosit ja nyt kun olemme päässeet 2010-luvulle, makaa Sadun eteisen lattialla jo 5 paria Converseja.

Jos ei valmis tarjonta riitä, voi Converset tuunata esim. vaihtamalla niihin Kujeiden kuminauhat

Mian ankea tennarihistoria

Koska Läyliäisten vahinkopalvelusta harvemmin sai Converseja, taittui Mian teini-ikä korvaavilla tennareilla. Eräältäkin helsinginreissulta mukaan tarttui Etolan tennarit, jotka kestivät vuosia. Tunnustettakoon saman tien, että ne olivat tummansiniset. Kuulemanne kolaus johtuu siitä, että Satu pyörtyi juuri ylenkatseesta.

Converse-innostus alkoi vasta kypsässä keski-iässä, Tampereella. Kenkä-Revossa nähdyt sinapinsävyiset Converset jäivät ostamatta, mikä oli virhe. Niitä sitten järkiin tultua metsästettiin ympäri maailmaa, muun muassa New Yorkissa, pelästyttäen viaton kanssamatkustaja kuola suunpielistä valuen esitetyillä uteluilla metrossa. Mutta onneksi on Saksa. Sieltä löytyi Converset värissä "Venice Brown". Oikeastihan tuo on kaikkien aikojen eufemismi sävylle "Vauvankakka".

Venicebrowneja etsiessä Mia oli jo ehtinyt hankkia yhdet Converset, purppurat, samaiselta  amerikanmatkalta. Kun Mian äiti näki ne totesi hän, ettei mistään kyllä näe, että ne on hankittu New Yorkista. Sehän on ihan totta – tätä universaalimpaa kenkää on vaikea löytää.

Tärkeäksi liikeneuvotteluksi naamioitu kuvaustuokio kesken kesähippojen.
Vauvankakat vasemmalla, oikealla yhdet R:n lukuisista Converseista.
Helsingin keskustan ja Facebookin Converse-tärpit

Käytettyjä Converseja kannattaa etsiä esimerkiksi Facebookin Converse-kirpputorilta. Toki niitä on silloin tällöin tyrkyllä myös Kenkäkirppis Hupsiksessa.

Uusien kenkien ostomahdollisuuksia kartoittaessamme kolusimme keskustan kenkäkauppoja, satunnaisotannalla, myönnetään, ja totesimme Kenkä-Marskin johtavan valikoiman laajuudessa. Se oli liikkeistä myös ainoa, josta vielä saa Marimekko-Converseja. Sokosella oli vakuuttava tarjonta, Stadium oli vakavastiotettava ostoskohde, samoin kuin yleensä ylenkatsomamme Dinsko ja Kookenkä. Perusconverseja saa toki melkein mistä vaan.


Otos Kenkä-Marskin naistenosastolta. Tarjonta jatkuu miesten puolella vähemmän mielikuvituksettomana kuin miestenpuolilla yleensä.

Tuliteränä toimistolle, paskaisena punkkarille

Tutkimuksemme Suuri Totuus on siis se, että Converse elää ja voi hyvin. Tämä lienee ainoa tennari, johon voimme törmätä uutuden kiiltävänä keski-ikäisen naisen jalassa, iloisen tahraisena onnellisena kirmaavan taaperon koivessa sekä likaisen rähjähtäneenä tulevan rumpalin karvaisessa kintussa. Conversen katu-uskottavuus vain kasvaa kulumisen myötä, ja kulahtaneen parin poisheitto-yrityksistä on alkanut useampikin perhedraama.

Vaikka joku saattaisi leimata tähän tossuun monikansallisen kaupallisuuden leiman, emme kuitenkaan saa unohtaa sitä tosiasiaa, että Conversella on poikkeuksellisen pitkä ja kulttuurillisesti merkittävä historia. Ainakin Jenkeissä. Ja huhujen mukaan myös Ruotsissa.

Satu haluaa vielä lisätä loppuun, että Converset jalassa tehdään muistoja. Ei se itsekään tiedä miksi. Mia arvelee, että asialla on jotain tekemistä Sadun neljän jälkeläisen kanssa, eikä haluakaan tietää tarkemmin.

Hyvinpalvellut pari on nimetty Festarikengiksi.
Tässä alkaa olla katu-uskottavuus huipussaan



Parikan syysmallisto – tosielämän Kumman kaa?

$
0
0
Ajoittain Kummissa kengissä haastetaan niin itseämme kuin toisiamme. Tällä viikolla haasteen aihetta antoi Parikan syksyn mallisto. Päätimme peribloginomaisen "Uih Aih, ihQ" -tyylisen yleisevaluaation sijasta ottaa uutta näkökulmaa malliston esittelyyn. Suuressa viisaudessamme (ja tunnustetaan nyt samaan syssyyn, että saatoimme olla myös pienessä kofeiinipöllyssä) (ja laiskoja) (emmekä enää keksineet uusia kompositioita kaikkien uutuuksien kuvaamiseen Universumissa) päätimme valita uudesta mallistosta ainoastaan yhden kenkäparin per naama ja tyytyä esittelemään ne. Yhden. Uno. Piste.

Eihän yhdet mihinkään tietenkään riittäneet, joten helpotimme tehtävää sanattomalla liennytyksellä valitsemalla kumpainenkin kahdet suosikit mallistosta henkilökohtaisiin semifinaaleihimme.



Pörröllä palkintopallille

Mian maaliviivalle pääsi tällä kertaa tuherolla, touhutuherolla. Tuo oranssi pörrö kengännokalla jakoi Kummien kenkien mielipiteet: Mia tykkäsi (hei, sehän on oranssi!), Satu vieroksui, mutta molemmat ottivat innolla touhutuhero-nimityksen käyttöön. Emme odota henkeä pidätellen, että Minna Parikan markkinointiosasto tarttuisi tähän nimeen.

Kahdesta tuherosta on paha valita
Se on niin ihana pehmoinen!
Ja kiiltävä!
Loppujen lopuksi järki kuitenkin voitti ja Mia valitsi suosikikseen ne kengät, joilla pystyi myös kävelemään. Mukaan ne eivät tosin lähteneet, sillä Mia on tuhonnut kaikki varansa matkusteluun.

Etteikö kenkähommat olisi järkihommia! Pah!

On siinä jalkoja!


Satu pupuisuuden pauloissa

Toisin kuin Mia, Satu on tunnetusti aina järkevä kenkävalinnoissaan (taustalta kuuluva melu on Mia, joka nauraa megalomaanista ivanaurua) ja valitsi heti alkuunsa kahdet kävelykelpoiset, eli siis matalakorkoiset kengät. Koska yhdet puputennarit on jo sisäänajettu, on Sadulla käytännön kokemusta niiden mukavuudesta sekä käytettävyydestä. Ensimmäiseksi suosikkipariksi nousikin Bunny Sneak, pirteän pinkkinä.

Toiseksi semifinaalipariksi arpoontui maihar... herrainkenkätyylinen Buster Spades. Koska suureksi yllätyksemme niitä ei (ainakaan vielä) saa räiskyvissä väreissä, päätyi jalkaan nykyisistä vaihtoehdoista aina yhtä käytännöllinen musta.

Tohtori, nilkoissani törröttää pupunkorvat

Etsi kuvasta Mian oikea sääri


Nämäkin kengät oli aika pörröiset, eli ei ole Satukaan aivan immuuni tuherouden kutsulle

Loppujen lopuksi Sadun ykkösvalinnaksi nousivat pinkit puputennarit. Koska Sadun käytännöllisyydellä ei ole rajoja, pakattiin ne mukaan kotiin vietäväksi normaalikokoa yhtä numeroa suurempana, jotta niihin mahtuu syksymmällä villasukat ja voilá – talvilenkkarit on siinä!

Miten järkevää, käytännöllistä ja taloudellista!





OTZ ja muita matkakenkiä – reportaasi Barcelonasta

$
0
0
Meidän ensimmäinen vierailupostaus, aaltoja! 

Nyt tiedän miltä tuntuu kunniatehtävä: suuta kuivaa ja nilkat turpoavat. Elokuisilla helteillä ei tietenkään ole mitään tekemistä näiden fyysisten reaktioiden kanssa. Yritän epätoivoisesti täyttää Sadun juhlallisesti (FB-viesti: ”Saat viikon aikaa kirjoittaa jotain!”) minulle antamat blogisaappaat ja kertoa kuinka OTZSHOESit toimivat Barcelonan kuumaakin kuumemmilla plazoilla ja historian pölyttämillä kujilla.

Takinkääntöjä

Mikä saa vannoutuneen TOMS-tossuilijan vaihtamaan tänä kesänä Helsinkiin saapuneisiin kangaskenkiin, joihin liittyy kalkoliittiselta kaudelta peräisin oleva muumio? Uskaliaaseen kokeiluuni ei liity yhtä polveilevaa ja mielenkiintoista historiaa, vaan yksinkertaisesti Sadun minusta ottama tiukka kyynärote ja päättäväinen raahaaminen Mikonkadun popup storeen. Tokihan olin salaa jo kiinnostunut näistä uusista tulokkaista ja siksi en tehnyt suurta vastarintaa. Olin myös jo valmiiksi päättänyt, että ostan limenväriset tossut.

Tässä vaiheessa kuvaan astuu oivallinen esimerkki tiedostamattomasta vaikuttamisesta asiakkaan ostopäätökseen. Joku saattaa sanoa tätä kyllä vaan ihan normaaliksi markkinoinniksikin, mutta minä sanon tätä ketjureaktioksi: Mukava myyjä oli aamulla päättänyt laittaa jalkaansa italialaisesta karkeasta pellavasta tehdyt Otzit. Minua ennen asiakkaana oleva nainen oli huomannut nämä myyjän jalassa, todennut ne kivannäköisiksi ja päätti itsekin kokeilla tätä väri(töntä)vaihtoehtoa. Asiakkaan peilaillessa jalkojaan minä ja Satu hiivimme ihan hiljaa ja huomaamattomasti, kuten tapamme aina on, liikkeeseen sisään. Päättäväisesti hiplasin limenväristä vaihtoehtoa, mutta silmäni harhautui jatkuvasti katsomaan pellavaisia tossuja, joita edelleen peilailtiin ihastuneesti. Jossain vaiheessa myös Satu alkoi kannustavasti huokailla näiden värittömyyksien edessä. Ja niin lähti asiakas pellavat tossut kassissa kaupungin hälinään ja muutamaa minuuttia myöhemmin seurasin minä omat pellavatossut kainalossa.

Etsi kuvasta tavoite ja lopputulos


Nyt ei haise jalkahiki

Ensimmäistä kertaa laitoin Otzini jalkaan lähtiessäni lentokentälle kohti Barcelonaa. Ensimmäisen kerran taisin ottaa ne pois jalastani viisi päivää myöhemmin avattuani kotioveni reissusta onnellisesti rähjääntyneenä.

Ensimmäinen kiitos menee antimikrobiselle korkkipohjalle. Nämä tossut eivät haise sukattoman kesämenon tiimellyksessä!

Välikommenttina on pakko kehua reissukavereitani. Kahta naista, joista toinen armottomana kenkäfriikkinä on sitä mieltä, että paras reissukenkä kesämatkoilla on yllättäen SuperDryn flipflopit. Niillä kuulemma kävelee koko päivän ilman jalka- ja selkämurheita. Itse en moiseen extreme-kokeiluun ole valmis (kaikki varpaiden väleihin laitettavat asiat saavat minut pois tolaltani), mutta väite on uskottavasti todistettu todeksi. Valituksia ei kuulunut, ellei ajoittaista kitinää pitkiksi venyneistä (max. 2h) cavattomista hetkistä lasketa.

Kolme naista vilvoittelee (eli ihailee varpaitaan) Montjüicin kukkulan suihkulähteessä.


Selkävaivainen kaatuu onnellisena kengät jalassa sänkyyn

Aasinsiltaa pitkin päästäänkin Otz-kiitos numero kakkoseen. Se menee CorkLite® monikerroksiselle pohjarakenteelle. Avaruusteknologialta kuulostavan viritelmän ansiosta myös tällainen selkävaivainen jaksaa valittamatta taivaltaa 12 tunnin kaupunkivaelluksia +30 asteen helteessä. Otzi muotoutuu jalassa ja tuntuu pehmeältä. Sen takia on suuri vaara, että ne jalassa päätyy päivän päätteeksi nukkumaan. Toisaalta, herääpähän seuraavana aamuna lähtövalmiina.

Toinen matkakaverini vannoo mukavuuden nimeen. Vasta sen jälkeen tulee ulkonäkö. Ellei Converset. Reissukenkänä on jo viisi vuotta kulkenut jalassa Birkenstockit. Saksalaista laatua todistaa se, että nämä birkenit olivat edelleen ihan toimivat, vaikka kävimmekin keskustelun: ”Katso, tuossa olisi uudet birkenit. Pitäisiköhän sun…? Ai ei. Okei.” Yhtään valitusta ei näidenkään kenkien omistajasta irronnut, vaikka kävelykilometrejä tuli päivässä kevyesti arvioituna ainakin 15. Tosin Gin Tonicit ovat Barcelonassa kultakalamaljan kokoisia.

Hienotunteinen pellava ei ilmettään väräytä

Otz-kiitos numero kolme menee kankaan kestävyydelle ja venymättömyydelle. Espanjalainen lyhyt kesäkaatosade yllätti ensimmäisenä iltana (ja toisena päivänä), mutta tossujen pellava ei ilmettään väräyttänyt. Kangas ei venähtänyt ja kuivui nopeasti. Viiden päivän jälkeenkin tossut pysyivät jalassa, mutta ymmärsivät kuitenkin joustaa hienotunteisesti jalkojen turvotuksen mukaan.

Jos jotain negatiivista pitää sanoa, niin Otzien takia unohdin jalkani, enkä tullut kotiin uusien kenkien kanssa. Asiaan ei millään tavalla vaikuttanut sopivasti paahtava helle, joka ei nyt ihan suoranaisesti kannusta menemään espanjalaiseen kenkäkauppaan sovittamaan nirunarusandalettejä.

Millaisissa kengissä sitten kulkevat paikalliset Penelopet ja Carmenit? Ensimmäisenä päivänä pongasimme kahdet Hunterin mustat kumisaappaat, mikä on ihan luonnollista: satoihan illalla ainakin puoli tuntia. Muuten katukuvassa vilisi kiilakorkoisia sandaaleja, tennareita ja muutamat übercoolit nilkkavartiset bikersaappaat. Ei siis mitään, mitä ei suomalaisilla Hämeenteillä ja -kaduilla olisi tänä kesänä nähty.

Viimeinen Otz-kunniamaininta kuuluu yksinoikeudella tossujen pesunkestävyydelle. Irrotettavan pohjallisen ja kasaamisvaiheessa ompeleminen liiman sijaan antaa näille tossuille lisäkäyttöikää. Omani olivat kuin uudet 40 asteen pesukonepyörityksen jälkeen. Kangas ei kutistunut vaan oli heti valmis uusiin seikkailuihin!

Otzit viiden päivän Barcelonan matkan jälkeen
Pesunkestävät Otzit valmiina seuraavana päivänä Kallio block partyihin


Vierailullaan Kummia Kenkiä kunnioitti R.

Kenkä keski-iän kriisiin

$
0
0
Viime kuussa iski keski-iän kriisi. 

Tällaisissa tilanteissahan on yleensä tapana ostaa uutuuttaan kimaltava Harley Davidson ja hankkia parikymmentä vuotta nuorempi rakastaja, mutta tämänhetkinen taloudellinen tilanteeni ei salli sellaista toimintaa. Sen sijaan hankin käytetyt kultaiset martensit ja muistelin, että se yksi (ehkä) joitain vuosia nuorempi heppu (ehkä) katsoi silmiin puolitoista sekuntia pidempään kuin olisi ollut välttämätöntä. Siis vaihtorahojen antamiseen.

Jäljelläoleva arvokkuus katosi sähkökaapin päälle kampeutuessa

Vaikka elämäni on jo huippuglamoröösiä, lisäsin siihen vielä hiukan kimallusta sutimalla kenkien kärjet ja kannat  Glitterlitesin Desert Gold -purtilosta löytyneellä kultaglitterillä. Kimmellys peitti näppärästi myös kenkien tähän mennessä ottamat pikku hitit, mistä voisi inspiroitua vertauskuvalliseen elämän kolhut -läppään, mutta nyt ei irtoa. Aivan liian kiire syödä palaverista ylijääneitä leivoksia.

Ja se kriisi? Meni jo.

Päivän kenkä: John Fluevog - Prepares Guide

$
0
0
John Fluevog luo sankareita. Tai tarkemmin sanottuna sankarikenkiä. Sankarikengät pystyvät mihin tahansa. Niillä voi tanssia koko yön, juosta maratonin tai parhaassa tapauksessa ne pelastavat sinut työn kourista.

Oma viimeisin Fluevog-investointini ja Fluemarket-löytöni Prepares Guide nimensä mukaisesti johdatti minut ulkomaailmaan (eli pois töistä) nauttimaan kesän viimeisistä auringonsäteistä. Työaikana. Tietenkin.


Pikku ehostuksella eturiviin

$
0
0
Aina kenkäin tuunauksen ei tarvitse olla efektiivistä glitteröintiä, vaan pienen pieni ehostus saattaa riittää. Kenkäkaapin seinäruusukin voi lähes huomaamattomilla parannuksilla saavuttaa ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa. Kuulkaamme Art-sandaalien tuhkimotarina!

"Ennen minäkin olin takarivin tossukka. Viehättävät mekot häipyivät aina paremmin mätsäävien kenkien matkaan. Tässä pinnallisessa päivänasupiirileikissä ei mukavuudellani ollut merkitystä. En minä mikään susiruma ollut, mutta se jokin vain puuttui. Kunnes..."

...ystävättären suosituksesta kokeilin ihan pienen pientä ehostusta. Sipaisin pintaani aavistuksen verran maalia, joka oli  hyvin lähellä omaa väriäni – ja se toi vallan uudella tavalla esiin luontaisen hehkuni! Ja aivan ilman, että näyttäisin paheellisen maalatulta demi-mondelta!

"Pian löysinkin itseni tapahtumien keskipisteestä! Minä – entinen huomaamaton hissukka! Pääsin jopa Birgitan terassille, tuonne etelähelsinkiläisen elämänmuodon huipentumatasanteelle!"
"Vihdoin sain uusia ihania ystäviä vaatekaapista! Nyt elämäni on täydellistä!"

Vaikka sandaalimme on tyytyväinen kevyeen muodonmuutokseensa, on hänellä terveet rajat ulkonäköpaineiden allakin: "Botoxia en ota. Ainakaan vielä.".

Ehostuksessa käytetty Angeluksen Buttercup-sävyä sekä jotain saksalaista Bordeaux'ta. Sekaisin, juuri niin kuin ei saisi. Ja se Bordeaux on siis maalin väri. Tarkempi esimerkki maalausprosessista täällä.



Kummat kengät myy kummia kenkiä kirpparilla

$
0
0
No nytpä seuraa blogiyhteistyömainostusta: meidän kirpparipöytä Kaivarin kanuunassa tekee yhteistyötä meidän blogin kanssa sillä tavoin, että kirpparipöydältä saaduilla jättiomaisuuksilla ostamme taas uusia kenkiä, joista kirjoitamme älykkäästi blogissa, sekä kahvia, jonka voimalla jaksamme tämän tehdä. Kokemuksista riippuen saatamme kirjoittaa myös aiheesta "Näin EI kannata toimia kenkiä kirpparilla myydessä". 

Kenkiä ja muuta kamaa tulee hissuksiin lisääkin ja 5.9. asti kestää. Pöytä 35, käänny ovesta oikealle ja etene, kunnes et enää pysty. Merkkejä mm. Minna Parikka, John Fluevog, Irregular Choice, El Naturalista, Vagabond, Office, Finsk, Chie Mihara jne yms. Alekoodi: heitä kassalla voltti takaperin soittaen Dimmu Borgiria huuliharpulla ja katso mitä tapahtuu!

Tervetuloa!

Nykyäänhän hankimme kenkiä vain harkitusti.
Viewing all 67 articles
Browse latest View live